tiistai 16. tammikuuta 2018

Aurinko kultasi kaislikon









Tänään yhtä aikaa aurinko kultasi kaislikon ja kylmä, villi tuuli riepotteli maisemaa. 
Sain olla sen kaiken keskellä, tuuli kannattelijana ja auringonkulta ajatusteni kehystäjänä. 
Kokemuksen tuottama tunne: vapaasti liikehtivä levollisuus.


lauantai 13. tammikuuta 2018

Päivistä toisiin






























Huomioita päivistä toisiin:


Aamulla varhain sirpillinen kuuta, lähtevä juna.

Valo yltää jo askeleen verran pitemmälle.

Pakkasen kaunistama maisema. Kuin taikaa!

Rohkeutta ilmassa ja ympärillä. Pitelen sitä pehmeästi, en säikäytä.

Alitajunta ahkeroi öisin, unet venyvät nyt pituuttaan.

Lauantai on ollut kiireetön. Hyvä päivä.

 

 

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Lupaavan oloinen































Kaksi asiaa:


Aurinko tuli tänään kylään, sisälle asti! Viipyi pitkään ja oli kirkas, kaunis ja hyvin lupaavan oloinen. Sunnuntaionni!

Ostin itselleni uuden kellon. Pidän siitä kovasti. 





 

maanantai 1. tammikuuta 2018

Siipien herättely






Uuden alku. Vaiko vanhan jatko? Molempia varmaankin, toivon kuitenkin hiukan enemmän uutta, sellaista virkeää virettä.

Kävin vuoden viimeisenä päivänä nuuhkimassa ilmaa, ottamassa askeleen eteenpäin, sillä niitä tulee tämän uuden myötä otettavaksi ja paljon. On aika saada itsensä liikkeelle. Muutenkin kuin autolla töihin ja takaisin, kaupan kautta. On otettava aikaa oman kunnon ja terveyden kohentamiselle. Tavalla tai toisella. Pienin askelin, tavoitteena elämäntapa, ei kuuri tai puhti tai rykäisy, vaan todellakin elämäntapa. Aloitin jo, parin minuutin aamujoogaani kuuluu siipien herättely!




 






Istuskelin tuolla lempiportaillani hetken ja havahduin siihen, että kaikki on niin kerroksellista. On syitä, seurauksia, vaikutuksia ja asiat riippuvat monesta oksasta. Selkeää ja suoraviivaista on oikeastaan aika vähän, ja tajusin, etten sellaisesta edes juurikaan perusta. Kerroksellinen, mutkikas ja rönsyilevä antaa aika paljon enemmän, vaikka ei aina helppo tie olekaan. 

Tavoite on siis vahva, ehkä jopa kirkas. Himmenee varmasti arjen raivoissa, mutta opettelen rinnalla armollisuutta. Toiveitakin on, ja haaveita, vai ovatko ne yksi ja sama... Joka tapauksessa paljon risteilee mielessä, taidan tarvita kartan saadakseni selvän näistä ajatusteni kerrostumista!



Kaunista valoa vuoteen 2018!
Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!  

 







torstai 28. joulukuuta 2017

Tervetuloa Ideatorille



























Meillä Suomen Valokuvaterapiayhdistyksessä tapahtuu! 

Tervetuloa Ideatorille 27.1.2018 Saloon!  

(klikkaa tekstiä, niin näet päivän ohjelman)

Tarjolla on laadukas kattaus valokuvaterapeuttisia ja -taiteellisia esityksiä valokuvan käytön kattavasta maailmasta. Päivän päätteeksi pääset vielä opastetulle kierrokselle Elliott Erwittin näyttelyyn Salon taidemuseo Veturitalliin

Lähde mukaan Ideatorille! Ilmoittautumaan pääset täältä. Lämpimästi tervetuloa!





tiistai 26. joulukuuta 2017

Annan mielen karkailla










Mieli karkailee jo eteenpäin, ylöspäin, ylipäätään liikkeelle. 

Se on tosi hyvä se, sillä olen ollut m a h d o t o n. Stressaaja, hermoilija, vaatija, olettaja, yliajattelija ja kaikkea mahdollista näiden ympärillä. Niin muita kuin itseänikin kohtaan. Olen ollut myös väsynyt ja pettynyt, sillä on minultakin vaadittu liikoja. 

No mutta. Elämä koettelee. Se retuuttaa ja yrittää opettaa. Minä yritän ottaa opikseni. Oivaltaa ja puhdistaa ajatuksiani, keventää askeleitani. Sitähän tämä eteenpäin kulkeminen on. Tie rakentuu koetusta sekä ajatuksista, asenteista ja haaveista, mutta myös ympäröivistä olosuhteista sekä omista ratkaisuista. 

Annan mielen karkailla. Askeleita en jaksa vielä ottaa, mutta antaa mielen kulkea, ottaa korkeutta, lasketella tuulen mukana, hakea raikasta happea. Hyppään kyytiin jossakin sopivassa hetkessä, myötätuulessa, valon ollessa vahvimmillaan.

 

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

On myös






















































Olenko täällä yhä?

Luulisin, sillä on myös

pipareita (äitini teki taikinan, leipoi tyttöjen kanssa, minä söin kyllä sitä taikinaa)
kiirettä (aika monta asiaa tekemättä, hankkimatta, ehkä jopa keksimättä)
pakastepizzaa (ei muisteta ostaa täksi päiväksi ruokaa, ainoastaan jouluksi)
kirjoja (lukematta, olisinko jouluvapaiden aikaan edes hetken hereillä?)
ihana keittiön matto (mummoltani, äitini ja isäni pesivät sen)
töitä (hirvittävän paljon töitä; pakataan, paetaan sisäilmaongelmaa, muutetaan, paljon uutta edessä)
väsähtäneet tulppaanit (kaikkein kauneimmat)
toiveita toisenlaisesta ajankäytöstä tähän aikaan vuodesta (teen ensi vuodeksi joulusuunnitelman, varmasti teen, ja yhtä varmasti unohdan koko tämän nerokkaan ajatuksen heti tammikuussa)
neulomuksia (salaisia)
väsymystä, hillitöntä väsymystä (sanaton)
sinappia (pitkästä aikaa teen itse, sen hämmentely rentouttaa) 
vatsa täynnä suklaata (ensi vuoden tavoite: oppia kohtuus)

ja huomenna, viimein, alkaa valoisan voittokulku, oi ihanaa!